On päiviä, jolloin väitöskirjan kokonaisuus tuntuu pehmeältä pilvilinnalta, johon voi luottaa, joka hahmottuu vähitellen, joka on valmistuttuaan jotain hienompaa kuin mikään aikaisemmin aikaansaamani tuotos. On kuitenkin myös päiviä, jolloin pienemmänkin osakokonaisuuden hahmottaminen tuntuu mahdottomalta, saavuttamattomalta. Kokonaisuus tuntuu niin suurelta ja konkretisoitumattomalta, että sen hahmottaminen pään sisällä tuntuu saavan aivot oikosulkutilaan.
Muutamia viikkoja sitten esittelin työni dispositiota kollegoilleni jatkokoulutusseminaarissa. Koko jatkokoulutusseminaarin merkittävin anti on mielestäni siinä, että tiettyyn päivämäärään mennessä täytyy valmistaa jotakin muille esiteltävään valmiuteen ja perustella tekemiään valintoja ja vastata asiantuntevien kollegoiden aukirepiviin kysymyksiin. Pilvilinnat eivät suojaa. Niiden sisällä olevat rakenteet ja tukipilarit täytyy tehdä näkyviksi. Niiden olemassaolo ja syy osana tutkimusta täytyy pystyä perustelemaan kaikilta mahdollisilta näkökannoilta.
Alla oleva väitöskirjani dispositio noudattelee perinteistä tieteen IMRD-mallia (...kerrankin mun työssäni jotain perinteistä). Johdantoluvussa (=Introduction) esittelen tutkimuskysymykset, aineiston ja metodologian lyhyesti, tutkimuksen raportoinnin tavat (kirja, konsertit, tallenne) sekä työn rakenteen. Toisessa luvussa esittelen käyttämäni teoriat ja metodologian (=Methods) ja kolmannessa luvussa aineiston. Neljäs ja viides luku valottavat tutkimustuloksia (=Results). Ja kuudennessa eli viimeisessä luvussa esittelen tutkimukseni prosessia ja pohdiskelen työni tuloksia ja ennen kaikkea käyttämiäni menetelmiä osana alalla tänä päivänä käytävää keskustelua (=Discussion).
Hääpolskasta haitarijatsiinTanssimusiikin murros ja sen soiva tulkinta
1. JOHDANTO
1.1 Työn tausta
1.2 Tutkimustulokset
1.3 Aineisto ja metodologia lyhyesti
1.4 Tutkimuksen raportointi
1.5 Työn rakenne / Kokonaisuus
2. KOLMITASOINEN METODOLOGIA
2.1 Tutkija kokijana - Kokemuksen tutkimus & taiteellinen tutkimus
2.1.1 Tapahtuma, havainto, kokemus
2.1.2 Eletty, koettu, kerrottu
2.1.3 Musiikki kokemuksen kohteena
2.2 Soittaja kertojana - Elämäkerrallinen lähestymistapa kulttuurisessa musiikintutkimuksessa
2.2.1 Elämä kerronnan kohteena
2.2.2 Elämäkerrallisen lähestymistavan menneisyys
2.2.3 Kertomusten tulkinta
2.2.4 Kuvitteelliset kenttämatkat
2.2.5 Tutkijan vapaus ja vastuu
2.2.6 Tutkijan kirjoittamat kertomukset
2.3 Tutkija soittajana - Musiikillisen tyylin tutkimus
2.3.1 Mestareilta kisälleille
2.3.2 Musisointi kertojien kanssa
2.3.3 Uuden soitteen opetteluprosessi
2.3.4 Soitteen analyysiprosessi
2.3.5 Opetteluprosessin ja analyysin rakenne
3. AINEISTO: SOITTAJAT, KERTOMUKSET JA SOITTEET
3.1 Eteläpohjalaiset soittajien elämäkerrallinen aineisto
3.2 Aineiston kaksi sukupolvea
3.3 Eteläpohjalaisten viulistien soiva aineisto
4. TANSSIMUSIIKIN MURROS
4.1 Soittaja oppijana
4.1.1 Soittamaan oppimisen tapojen muutos ja muuttumattomuus
4.1.2 Soittamaan oppimisen kaksi vaihetta - vai kolme?
4.1.3 Musiikillinen kasvuympäristö
4.1.4 Soittajien esikuvat lähellä
4.1.5 Ensimmäiset kosketukset soittimeen
4.1.6 Yhteisöllinen ja tilannesidonnainen tapa oppia
4.2 Hääpolskasta haitarijatsiin
4.2.1 Hääsoittaja
4.2.2 Tanssisoittaja yhtyeineen
5. JA SEN SOIVA TULKINTA
5.1 Soittotyylin muutos ja muuttumattomuus
5.1.1 Hääpelimanni Emil Riskun (s.1880) soittotyylistä
5.1.2 Tanssisoittaja Paavo Santaheinin (s.1926) soittotyylistä
5.2 Yhdessä soittamisen kokemuksista
5.2.1 Hiljaisen tiedon välittyminen
5.2.2 Soivan tiedon välittyminen
5.2.3 Soittotoverini Martti Viitalähteen (s.1924) soittotyylistä
5.2.4 Soittotoverini Pauli Kortesniemen (s.1929) soittotyylistä
6. TUTKIMUKSEN PROSESSI JA PROSESSIN TUTKIMUS
6.1 Tutkimuksen monitasoinen prosessi
6.2 Taiteellinen työ analyysivälineenä ja tutkimustuloksena
6.3 Tallenne tutkimustuloksena ja jatkotutkimuksen aineistona
Lähteet
Liitteet
